Kirja, muutosvoima

Toimittanut Katriina Kajannes

Athanor

Artikkelien aiheita ovat kirja ja sen kyky muuttaa ihmistä, yhteiskuntaa ja jopa historian kulkua. Esillä on lisäksi puhutun sanan teho. Sanataide ja lukeminen valottuvat yhtenä hyvinvoinnin, laaja-alaisen ymmärryksen ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden lähteenä.

Kokoelma syntyi Lassi Nummen nimikkoseurassa, joka on kirjan, kirjastojen ja kirjallisuudenopetuksen asialla. Yhdistys järjestää yleisötapahtumia Nummen tuotannosta ja julkaisee siitä tutkimuksia ja esseitä. Kirjailijan itsensä toivomuksesta muiden aiheiden kenttä on laaja. Hän asetti ehdoksi järjestön perustamiselle, että seura tekisi monitahoista kulttuurityötä eikä keskittyisi vain hänen persoonaansa, toimintaansa ja tuotantoonsa.

Kokoelma ilmestyy Jyväskylän Keväässä, jonka teema on muutosvoima. Tapahtumassa pohditaan Minna Canthin juhlavuonna 2019 muiden aiheitten lomassa, miten Jyväskylä vahvistuisi kirjakaupunkina. Lassi Nummi ja Paavo Haavikko allekirjoittivat lukemattomien muiden kanssa kansalaisadressin Suomen kirjallisuuden oppiaineen perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon. Kirjakaupunkiliike on ehdottanut lisäksi kirjallisuuslukion perustamista ja koulujen kirjallisuudenopetuksen tuntien lisäämistä. Se on puolustanut kirjallisuutta, kirjastoja ja vapaata sanankäyttöä eri tavoilla.

Kiitos kaikille niille, joiden ansiosta kokoelma ilmestyy. Kirjoittajille mielenkiintoisista artikkeleista ja niiden uutterasta hiomisesta. Lassi Nummen seuralle, taittajalle ja kustantajalle. Jyväskylän Kevään suojelijalle Pertti Rajalalle, esiintyjille ja yhteistyökumppaneille. Niistä keskeisimpiä ovat Keskimaa, Jyväskylän kirjastot, Huhtasuon päiväkeskus, Kansan Raamattuseura, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ja Jyväskylän Työväenyhdistys.

Me kirjoittajat toivomme, että julkaisu ylläpitää ja edistää kirjallisuuden harrastusta ja antaa tietoa sen tutkimuksesta.

Sisällys

1 Kirjallisuus – eettistä tutkimista ja kysymistä

Hanna Meretoja: Kirjallisuus, toimijuus ja eettinen mielikuvitus

Marja-Leena Lyyra-Kukkonen: Viisi vaikuttavaa teosta maailmaa muuttamassa

Eeva-Johanna Eloranta: Suomen kieltä ja lukutaitoa vaalittava

Riitta Mäkinen: Kirja on lapselle portti syvempään ihmisyyteen
Katriina Kajannes: Kannattaako kirjallisuutta opettaa?

Pertti Rajala: Selkokirjat avaavat lukijalleen kirjojen maailman

2 Kun bibliofiili hihkaisee ilosta

Sakari Katajamäki: Kirjoja elämän taitekohdissa – Edward Learin bibliofiilista nonsensea

Irja Askola: Kahdeksan kirjainta – KIRJASTO

Lea Lihavainen: Monikulttuurinen lukupiiri – rajat ylittävä lukupiiri

3 Matkalla runon maisemissa

Katriina Kajannes: Lassi Nummea lukiessa

Reeta Holopainen: Runoja muutoksen maisemista

Katja Seutu: Siitä, miten mieli ja keho kääntyvät suotuisaan asentoon eli ajatuksia runoista ja paikoista

Leena Sainio: Lavarunoudesta

4 Minkä värinen totuus on?

Ahti Ruoppila: Kirja, joka teki vaikutuksen –
Turhaa vai tarpeellista?, Viktor Papanek

Seppo Tuovinen: Väinö Linna, itsenäisyyspäivänä 2018

Keijo Karhunen: Josef Mengele, kalmalle haiseva kirja

Sari Rimmi: Kunniallinen petkuttaja – oikean ja väärän äärellä

Ilari Ritakallio: Lunar Park ja maagisen realismin lääkinnällinen voima

5 Historialliset muutokset ja sanojen käyttö

Klaus Helkama: Historian arkkitehti John dos Passos ja U.S.A:n sanat

Sami Eerola: Viimeiset ja ensimmäiset – yhteiskunnallinen muutos mielikuvituksen avulla

Katriina Kajannes: Minna Canth, etsintäkuulutus
Maria Asunta: Kirjailijan kannanotto median tilasta

Matti Kuhna: Saksa-kritiikki Markon Tapion Arktisessa hysteriassa

6 Kirjat ystävinä kaiken ikää  

Tapio Lampinen: Minä kirjallisuuden lukijana 

Osmo Mustonen: Kirjaston käyttö Pelson vankilassa ja vankeinhoito

Raimo J. Kinnunen: Omar Khaijam

Vesa Karvinen ja Pirkko Remes: Yhteinen polku

Pirjo-Liisa Jokela: Kirja- ja kirjoitusinto lapsesta vanhuuteen